Olen taas tässä muutaman päivää ajatellut jälleen kerran käytettyjä alushousuja. Vieläkin tämä ilmiö on päässyt minulta kokematta, ja aina säännöllisesti huomaan ajattelevani yhä enemmän että tätä pitäisi päästä kokemaan välittömästi. Tämä alkaa tuntua jo pakkomielteeltä.
Aina välillä muidenkien fetissien kanssa tulee kausia, kun ajattelee pelkästään sitä yhtä asiaa. Esimerkiksi joskus halusin kovasti saada itselleni urheilurintaliivit. Ajatus vaivasi minua pitkään, kunnes päädyin kauppaan ja ostin itselleni semmoiset. Tulin ostoksestani suunnattoman tyytyväiseksi, urheiluliivit ovat vieläkin säännöllisesti käytössä aina kun haluan niin ja pakkomielteiset ajatukset ovat tämän asian suhteen jääneet taakse.
Tätä käytettyjen alushousujen pakkomiellettä ei vaan valitettavasti saa rahalla pois. Tuntuu todella turhauttavalta, kun ajattelee että tämänkin murehtiminen voisi loppua sillä, että kävisi vain ystävän pyykkikorilla tutkimassa ja nuuhkimassa. Mutta sitten vastapainona mietin, että auttaako tämä ollenkaan pitkässä juoksussa. Varmasti tämmöisen kokemuksen saaminen tekisi minut hetkeksi onnelliseksi, saisin kokea tämän fantasian ja saisin fetissilleni tyydytyksen. Mutta muuttuisiko tämä fetissi sitten semmoiseksi, että on pakko päästä haistelemaan jatkuvasti - vai muuttuisiko se samanlaiseksi kuin esimerkiksi noiden sporttiliivien kanssa; kun pääsee kokeilemaan, niin suurin stressi häviää.
Taisin jo aikaisemminkin kirjoittaa, että kyllähän tähänkin asiaan voisi heittää rahaa. Kävisi vain pikkarit.netissä shoppailemassa, maksaisi parikymppiä jonkun neidon alushousuista ja se olisi sitten siinä. Vaikka oma turhautumiseni tähän fetissiini vaan kasvaa, niin en kyllä vieläkään koe miellyttäväksi asiaksi tämmöistä ostelua. Eihän sitä tiedä, että tuleeko siinä huijatuksi ja uskon että tässä fetississäni on myös kyse siitä, että tiedän ihmisen, kenen alushousuja nuuhkisin.
Välillä sitä ajattelee, että olisipa vain perushetero. Ei olisi tämmöisiä murheita ja huolia.
